ihmispatsaat

18/12/2009 käyttäjältä Hirlii

Pitelit Katalonian auringon kypsyttämää appelsiinia
mehu valui keltaisena norona, tahmea liha tarttui sormenpäihin
joit oranssia valoa naarmuutuneesta lasista
sandaalit hiersivät Barcelonan katuja
La Ramblan ihmispatsaat seisoivat liikkumatta,
yhdellä kolikolla ne säpsähtivät kymmeneksi sekunniksi
toisella ravistivat itsensä mekaaniseen liikkeeseen

kaupunki syöksähtää, joka maanantai
jähmettyy odotukseen rahasta kuin ihmispatsas, La Ramblalla
sandaalinpohja kului puhki, siihen tuli reikä
josta näkyi koko taivas, palattuamme
sandaaleihin satoi lunta, palelsi.

jotta en unohtaisi

18/12/2009 käyttäjältä Hirlii

Ei niin saa tehdä ! Ei saa !

Iso mies istuu ruuhkabussissa nro 93
puhuu lakkaamatta kuten kaikki toisetkin,
paitsi ettei tarvitse puhelinta, hän kuulee
ja vastaa aina, niillekin joita kukaan ei näe.

Hän istuu aivan yksin, ruuhkabussissa
hän tuntee ja muistaa
alkaa kertoa jotta en unohtaisi,
jotta näkymättömät vaikenisivat.

Miten sileän ja siistin
radan hän taputteli neppiksille,
miten sileän radan hän teki,
kaikille
meille muille.

Näin mustelmat hänen kapeissa kasvoissaan
pyyhkäisin hiekkaa hänen ohimoiltaan,
vaaleat hiukset roikkuivat suorina korvien päällä
hän puristi nyrkissään sinistä lapiota, hakkasi sitä
hiekkalaatikon reunaa vasten.

Ei niin saa tehdä ! Ei saa !

Kerrottuaan hän painoi päänsä,
toisen kymmenvuotiaan olkapäätä vasten
ja itki.

Kuumaa polttavaa hiekkaa
sen kirvelevä maku kielen päässä
vihlonta hampaiden välissä
suupielissä, huulilla, hiuksissa
hiertävät sirut varpaiden välissä
kengissä on lasinsiruja.

Ei niin saa tehdä ! Ei saa !

pimeys

12/11/2009 käyttäjältä Hirlii

Jokapäiväiset mustat unet
sitkeä läpäisemätön pimeä nahka
enkelin valoton fuuga,
viikonpäivien kontrapunkti, jossa
jokainen päivä soi omaa pimeyttään
päässään musta huppu, hulluus
joka viiltää silmäsi auki.

Menin metsän keltaisesta ovesta
sen hiljaisuuteen
ja  yhden linnun laulu
täytti, koko metsän.

 

hiekka

12/11/2009 käyttäjältä Hirlii

Olen seissyt pimeällä pihalla, nähnyt
sinut hänen kanssaan makuuhuoneessa.
Olen seissyt puun varjossa, nähnyt
sinut hänen kanssaan puistossa.
Olen itkenyt hiljaa elokuvateatterin hämärässä,
nähnyt sinut hänen kanssaan vierekkäin.

Tänään näin sinut torilla, katsoimme toisiamme
kuin täysin tuntemattomat ihmiset
jotka äkkiä, ihan sattumalta, kohtaavat.

Naakat nokkivat jätteitä puisen tiskin alla,
ihmiset hypistelivät keltaisia omenia,
pyyhkivät perunoiden multaa sormistaan,
hymyilivät lokakuun auringolle.

Me vain katsoimme, toisiamme.

Taitoin punasipulien varret, työnsin ne kassiin 
ja menin kotiin.

 

12/11/2009 käyttäjältä Hirlii

Hän olisi halunnut vaihtaa yhdet sanat toisiin sanoihin,
ja nimensä toiseen nimeen, ja eikö
eikö olisi ansainnut?

Hän olisi halunnut vaihtaa tuolinsa toisiin tuoleihin,
ja sylin toisenlaiseen syliin, ja eikö
eikö olisi ansainnut?

Hän olisi halunnut vaihtaa valkoiset kallat toisiin kukkiin,
ja toisenlaisen kevään toisenlaiseen syksyyn, ja eikö
eikö olisi ansainnut?

Hän olisi halunnut vaihtaa yhden syksyn toisenlaiseen syksyyn,
ja talven toisenlaiseen talveen, kevään toisenlaiseen kevääseen,
ja kesän toisenlaiseen kesään, ja eikö
eikö olisi ansainnut?

Hän olisi halunnut vaihtaa yhden hetken toisenlaisiin hetkiin.
Ja eikö, eikö olisi ansainnut?